maanantai 30. toukokuuta 2011

Kultaa ja Hopeaa, mutta toiste päin!

Joo, on muutama viikko vierähtänyt. Muru oli eilen mun luona ja kysyi, että miksi en enää päivitä mun blogia. :) Arveli, että oon aloittanut uuden, josta se ei tiedä mitään... Ei nyt sentäs! :D

Ollut aika tapahtumarikasta aikaa mulla. Kellekään ei ole varmasti jäänyt epäselväksi, että Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden sunnuntaina 15.5.2011! Onnittelut vaan Leijonille, hieno saavutus. Olin Murun ja yhden ystävän kanssa Espalla maanantaina 16.5. juhlistamassa tapahtunutta. Väkeä oli ja hieno ilotulituskin nähtiin:

Sitten siihen hopeaan! Oltiin Murun kanssa katsomassa Euroviisuja (14.5.) Murun hyvän ystävän ja hänen kihlattunsa luona. Ite olin selvinpäin, koska olin autolla. Muru oli juonut pari sidukkaa ja loikoili sohvalla mun kainalossa. <3 Yhtäkkiä Muru totesi: "Jos mulla ei olis nyt ollenkaan järkeä mukana tässä touhussa, mä pyytäisin sua naimisiin."... Hymyilin vastaukseksi, koska olin hieman hämmentynyt. :) Kului tovi ja Muru kysyi: "Kulta, kuinka kauan täytyy seurustella, että voi kosia?". Vastasin, että ei kai siinä mitään aikaa ole, sitten kun siltä tuntuu. Kului taas hetki ja Muru kysyi: "Kulta, jos mä pyytäisin sua nyt naimisiin, niin mitä sä vastaisit?". Vastasin, että suostuisin. Jälleen oli hetken hiljaisuus, kunnes Muru kysyi sen: "Kulta, meet sä naimisiin mun kanssa?". Menin aivan hämilleni ja sydän taisi jättää pari lyöntiä välistä. Mietin hetken, että haluaako Muru todella mennä NAIMISIIN mun kanssa? Niin paljonko se mua oikeasti jo rakastaa!? :D Katsoin Murua silmiin ja näin sen katseesta, että se oli tosissaan. Lempeä, mutta samaan aikaan vakava katse suoraan mun silmiin. Vastasin, kuten olin aiemmin luvannut: "Meen!".

Siinä me hetki kiherreltiin sylikkäin sohvalla, kunnes kysyin, että pitäiskö meidän ehkä kertoa nyt Murun paikalla oleville ystäville, että mentiin juuri kihloihin. ;) Toki sitten kerrottiin ja saatiin kaikilta onnitteluhalit. :) Ja toki oli kiire päivittää asia myös Facebookiin. ;) Vuorokausi oli vaihtunut jo sunnuntaille, kun mua kosittiin, joten kihlapäiväksi muodostui 15.5., joka jäi ikimuistoiseksi myös Leijonien ansiosta! :D

Käytiin viikko sitten lauantaina ostamassa kihlasormukset. Nuori naismyyjä kyllä hieman hämmentyi, kun sanottiin, että katsotaan kihlasormuksia meille! :) Saatiin kuitenkin oikein ystävällistä palvelua ja kaupat aikaiseksi. Ihan tavalliset ohuet ja sileät hopeiset sormukset. Panostetaan sitten enemmän siihen vihkisormukseen, kun sen aika tulee. <3

Häitä olisi tarkoitus viettää sitten ensi kesänä. <3 Nyt ollaan etsimässä asuntoa, että voitaisiin muuttaa yhteen kesän aikana. Jos joku olisi alkuvuodesta sanonut, että löydän tänä vuonna elämäni naisen ja päädyn kihloihin, en olisi uskonut sanaakaan. ;) Kun katson tuota hopeista sileää sormusta vasemmassa nimettömässäni, tiedän, että olen kiinni todellisuudessa! <3 Elämä on joskus niin ihmeellistä!!! :)

Ei kommentteja: